Järvilohen ja -taimenen elinkierto

Mäti hautuu soran sisässä talven yli ja poikaset kuoriutuvat keväällä. Ruskuaispussin vararavinnon avulla poikaset elävät vielä joitakin päiviä soraikossa. Sitten ne muuttuvat yhä aktiivisemmiksi ja pyrkivät vapaaseen veteen eli koskien matalille alueille ja rantojen läheisyyteen.

Poikasilla on oma muutaman neliödesimetrin kokoinen reviiri, jota ne puolustavat hanakasti muilta poikasilta. Näin ne turvaavat ravinnon saannin.

Poikaset talvehtivat joessa. Kylmän veden aikana ne liikkuvat vain vähän, ja ovat helppoa saalista petokaloille, kuten hauelle ja ahvenelle.

Kasvaessaan poikaset siirtyvät koskessa syvempiin osiin. Poikasen reviirin koko voi tässä vaiheessa olla jo yli 10 neliömetriä.

12-20 senttimetrin mittaisena poikaset alkavat muuttua ulkonäöltään, aineenvaihdunnaltaan ja käyttäytymiseltään vaelluspoikasiksi eli smolttipoikasiksi. Ne ovat väriltään vihertäviä tai sinertäviä, kyljet ovat hopeanhohtoiset ja vatsapuoli vaalea. Vaellusvaiheen kehittymistä säätelee poikasen koon lisäksi veden lämpötila ja valon määrä.

Vaellusvalmiit poikaset luopuvat reviiristään, parveutuvat ja lähtevät kohti syönnösalueita alavirtaan päin keväällä veden lämpötilan ollessa 10-12 asteista. Vaeltaessaan poikaset ajelehtivat ja uivat virran mukana myös saalistaen aktiivisesti. Ne ovat taas erityisen alttiita petoeläimille ja -kaloille.

Toisena tai kolmantena vuonna vaelluksesta lohet palaavat takaisin kotijokeensa kutualueille maalis-huhtikuussa. Tänä aikana ne eivät syö ollenkaan. Kuteminen tapahtuu syys-marraskuussa sorapohjaisille virta-alueille. Suuri osa lohista kuolee kudun aiheuttamaan rasitukseen, mutta osa kuitenkin laskeutuu takaisin jokea alas syönnösalueille. Tällöin puhutaan laskulohesta eli keltistä.

Järvitaimen saattaa poiketa järvistä lyhyeksi aikaa jokeen tai koskeen syömään esimerkiksi runsaina esiintyvien vesihyönteisten kuoriutuessa. Siten sen joki- ja järvivaiheen välillä ei ole yhtä suurta eroa kuin lohella. Taimen tulee sukukypsäksi 4-7 vuoden iässä, jolloin se vaeltaa koskiin kutemaan. Toisin kuin lohi, taimen voi kutea elinikänsä aikana useitakin kertoja.

Tänne tulee tietoa Vuoksen kaloista.

Here will be information about fishery in Vuoksi River.